Kuka tekee perinnönjakokirjan?
Perinnönjakokirjan voivat laatia kuolinpesän osakkaat itse, jos he ovat yksimielisiä jaosta. Käytännössä asiakirjan laatimiseen käytetään kuitenkin lähes aina lakimiestä, sillä virheellinen jakokirja voi johtaa riitoihin ja merkittäviin veroseuraamuksiin. Jos osakkaat eivät pääse sopuun, jaon tekee käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Asiantuntijan apu varmistaa, että perinnönjakokirja on lainmukainen ja verotuksellisesti oikein tehty.
Perinnönjako on prosessi, jossa vainajan omaisuus jaetaan laillisten perillisten ja mahdollisten testamentinsaajien kesken. Se tehdään perunkirjoituksen jälkeen. Jakotoimituksesta laaditaan aina kirjallinen asiakirja, perinnönjakokirja, joka on lainvoimainen todistus omaisuuden siirtymisestä perillisille.
Kolme tapaa toteuttaa perinnönjako
Perinnönjaon ja jakokirjan laatimisen voi käytännössä hoitaa kolmella eri tavalla, jotka riippuvat täysin osakkaiden yksimielisyydestä ja kuolinpesän monimutkaisuudesta.
Voivatko osakkaat laatia jakokirjan itse (sopimusjako)?
Lain mukaan kuolinpesän osakkailla on oikeus laatia ja allekirjoittaa perinnönjakokirja itse. Tätä kutsutaan sopimusjaoksi. Tämä vaihtoehto on mahdollinen vain, jos kaikki osakkaat ovat täysin yksimielisiä jokaisesta jaettavasta omaisuuserästä ja sen arvosta.
Milloin tämä voi toimia?
- Kuolinpesä on hyvin yksinkertainen, esimerkiksi se sisältää vain pankkitalletuksia.
- Osakkaita on vähän ja heidän välinsä ovat erittäin hyvät.
- Jaettavaan omaisuuteen ei liity monimutkaisia verotuksellisia kysymyksiä.
Riskit:
- Muotovirheet: Perinnönjakokirjalla on tiukat lailliset muotovaatimukset. Pienikin virhe voi tehdä asiakirjasta pätemättömän.
- Piilevät veroseuraamukset: Väärin arvostettu omaisuus tai huomaamatta jääneet verotukselliset seikat voivat johtaa odottamattomiin lisäveroihin.
- Tulevat riidat: Epäselvästi muotoiltu jakokirja voi aiheuttaa tulkintariitoja vuosienkin kuluttua.
Miten lakimies avustaa sopimusjaossa?
Yleisin ja turvallisin tapa on antaa lakimiehen laatia perinnönjakosopimus osakkaiden yhteisen sopimuksen pohjalta. Lakimies toimii puolueettomana asiantuntijana, joka varmistaa, että jako on lainmukainen, oikeudenmukainen ja verotuksellisesti järkevä.
Miten prosessi etenee?
- Osakkaat keskustelevat keskenään tai lakimiehen kanssa siitä, miten he haluavat omaisuuden jakaa.
- Lakimies neuvoo omaisuuden arvostuksessa ja jaon verovaikutuksissa.
- Lakimies laatii juridisesti kestävän perinnönjakokirjan, joka toteuttaa osakkaiden yhteisen tahdon.
- Asiakirja allekirjoitetaan kaikkien osakkaiden ja kahden esteettömän todistajan toimesta.
Tämä tapa ennaltaehkäisee tehokkaasti riitoja ja varmistaa, että prosessi etenee sujuvasti. Erityisen tärkeää lakimiehen käyttö on, jos pesään kuuluu kiinteistöjä, yritysomaisuutta tai muuta vaikeasti arvostettavaa omaisuutta.
Milloin käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja tekee perinnönjakokirjan (toimitusjako)?
Jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen jaosta, kuka tahansa osakkaista voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja on tyypillisesti asianajaja tai muu lakimies, jonka tehtävänä on suorittaa jako lain mukaisesti.
Milloin pesänjakajaa tarvitaan?
- Osakkaiden välillä on perinnönjako riita, eivätkä he pääse sopuun.
- Yksi osakkaista on passiivinen tai ei suostu allekirjoittamaan sopimusjakoa.
- Kuolinpesä on poikkeuksellisen laaja ja monimutkainen.
Pesänjakaja yrittää ensisijaisesti saada osakkaat sopimaan jaosta. Jos tämä ei onnistu, hän tekee itse perustellun jakopäätöksen ja laatii sen pohjalta perinnönjakokirjan. Tämä toimitusjako on sitova, ellei sitä moitita määräajassa käräjäoikeudessa. Lisätietoa löydät artikkelistamme pesänjakajan hakemisesta.
Perinnönjakokirjan pakolliset muotovaatimukset
Riippumatta siitä, kuka asiakirjan laatii, sen on täytettävä tietyt ehdottomat vaatimukset ollakseen pätevä.
- Kirjallinen muoto: Asiakirja on aina laadittava kirjallisesti.
- Osapuolten tiedot: Vainajan ja kaikkien kuolinpesän osakkaiden tiedot on merkittävä selkeästi.
- Omaisuuden luettelointi: Jaettava omaisuus on eriteltävä tarkasti. Omaisuuden arvo tulee merkitä jakohetken käyvän arvon mukaan, ei perukirjan arvon mukaan.
- Jako-osuudet: Asiakirjasta on käytävä ilmi, mitä omaisuutta kukin perillinen saa.
- Allekirjoitukset: Jokaisen kuolinpesän osakkaan on allekirjoitettava jakokirja.
- Todistajat: Kahden esteettömän todistajan on todistettava allekirjoitukset oikeiksi.
Nämä vaatimukset korostavat, miksi asiantuntijan apu on usein välttämätöntä. Virheellinen kuolinpesän jakokirja voi estää esimerkiksi kiinteistön omistusoikeuden rekisteröinnin tai aiheuttaa muita ongelmia omaisuuden realisoinnissa. Kun perinnönjakokirja on asianmukaisesti allekirjoitettu ja todistettu, se tulee toimittaa Verohallinnolle.
Perinnönjaon oikeaoppinen toteuttaminen on tärkeä viimeinen vaihe läheisen kuoleman jälkeen. Lakiasiaintoimisto Pentikäisellä on vankka kokemus perintöoikeudellisista asioista ja perinnönjakojen hoitamisesta Oulun seudulla. Asiantuntijan käyttäminen varmistaa prosessin lainmukaisuuden ja osakkaiden oikeusturvan. Tarjoamme maksuttoman alkukartoituksen, jossa voimme keskustella tilanteestanne ja löytää siihen sopivimman ja sujuvimman ratkaisun. Ota yhteyttä, niin autamme sinua eteenpäin.
Usein kysyttyä
Paljonko perinnönjakokirjan laatiminen maksaa?
Perinnönjakokirjan laatimisen hinta vaihtelee merkittävästi riippuen siitä, kuka sen tekee ja kuinka monimutkaisesta kuolinpesästä on kyse. Jos osakkaat laativat asiakirjan itse, suoria kuluja ei juuri synny. Lakimiehen avustuksella tehdyn jakokirjan hinta perustuu yleensä työhön käytettyyn aikaan. Yksinkertaisen kuolinpesän, jossa on vähän osakkaita ja selkeä omaisuus, jakokirjan laatiminen voi maksaa muutamasta sadasta eurosta ylöspäin. Laajojen ja riitaisten pesien, joihin kuuluu esimerkiksi kiinteistöjä tai yritysvarallisuutta, jakaminen voi maksaa useita tuhansia euroja. Käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan palkkio maksetaan kuolinpesän varoista ja se määräytyy työn vaativuuden mukaan.
Onko perinnönjako pakko tehdä heti perunkirjoituksen jälkeen?
Ei ole. Toisin kuin perunkirjoitukselle, perinnönjaolle ei ole säädetty laissa määräaikaa. Kuolinpesä voi pysyä jakamattomana vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Jaon lykkääminen voi kuitenkin myöhemmin monimutkaistaa asioita esimerkiksi uusien kuolemantapausten tai omaisuuden arvonmuutosten vuoksi.
Mitä jos yksi osakas ei suostu allekirjoittamaan perinnönjakokirjaa?
Sopimusjako vaatii kaikkien osakkaiden allekirjoituksen. Jos yksikin osakas kieltäytyy allekirjoittamasta, sopimusjako ei ole mahdollinen. Tällöin ainoa laillinen keino edetä on hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä, joka voi tehdä sitovan jakopäätöksen ilman kaikkien suostumusta.
Kuka voi todistaa perinnönjakokirjan?
Perinnönjakokirjan todistajien on oltava kaksi esteetöntä henkilöä. Esteetön tarkoittaa, että todistaja on puolueeton eikä hänellä ole omaa intressiä asiassa. Todistajaksi ei kelpaa kuolinpesän osakas, hänen aviopuolisonsa, lapsensa, vanhempansa tai sisaruksensa. Todistajien tulee olla yli 15-vuotiaita ja ymmärtää todistamisen merkitys. Heidän tehtävänsä on todistaa, että osakkaiden allekirjoitukset ovat aitoja ja että allekirjoittaminen on tapahtunut vapaaehtoisesti.
Voiko perinnönjakokirjan allekirjoittaa valtakirjalla?
Kyllä voi. Kuolinpesän osakas voi valtuuttaa toisen henkilön allekirjoittamaan perinnönjakokirjan puolestaan. Valtuutus on tehtävä kirjallisella valtakirjalla. On suositeltavaa käyttää yksilöityä valtakirjaa, josta käy selvästi ilmi, että se oikeuttaa nimenomaan kyseisen perinnönjakokirjan allekirjoittamiseen. Avoin asianajovaltakirja ei välttämättä ole riittävä, etenkään jos jaossa siirtyy kiinteää omaisuutta.
Kuka maksaa perinnönjakokirjan laatimisen kulut?
Pääsääntöisesti perinnönjakoon liittyvät kulut, kuten lakimiehen palkkio tai pesänjakajan palkkio, maksetaan kuolinpesän varoista ennen kuin nettovarat jaetaan perillisille. Osakkaat voivat kuitenkin myös sopia kustannusten jakamisesta toisin.


