Mistä tiedän, onko minusta tehty rikosilmoitus?
Poliisi ottaa sinuun yhteyttä, jos sinua on syytä epäillä rikoksesta ja esitutkinta päätetään aloittaa. Suomessa ei ole julkista rekisteriä, josta voisit itse tarkistaa, onko joku tehnyt sinusta rikosilmoituksen; omat tietonsa poliisin henkilörekistereistä, kuten poliisiasiain tietojärjestelmästä, voi sen sijaan pyytää tarkastettavaksi, joskin tarkastusoikeutta voidaan rajoittaa rikoksen selvittämisen turvaamiseksi. Tieto tulee viranomaistietä ja vasta siinä vaiheessa, kun asiasi tutkinta aktiivisesti käynnistyy.
Rikosilmoituksen tekeminen ei siis automaattisesti tarkoita, että poliisi ottaa epäiltyyn heti yhteyttä. Poliisi tekee ensin esitutkintalain mukaisen arvion siitä, onko asiassa syytä epäillä rikosta. Vasta tämän jälkeen päätetään varsinaisen esitutkinnan aloittamisesta, ja tämän prosessin aikana sinut kutsutaan kuultavaksi.
Miten prosessi etenee, kun poliisi ottaa yhteyttä?
Yleensä ensimmäinen yhteydenotto poliisilta on puhelinsoitto tai postitse saapuva kutsu esitutkintakuulusteluun. Tässä vaiheessa sinulle kerrotaan, mistä teosta sinua epäillään. Kutsussa mainitaan asemasi tutkinnassa, joka on tyypillisesti ”epäilty”.
Poliisikuulusteluun saapuva kutsu on rikosprosessin tärkeimpiä vaiheita. Kuulustelussa antamasi kertomus kirjataan esitutkintapöytäkirjaan, jolla on merkittävä painoarvo asian myöhemmässä käsittelyssä. Siksi on erittäin tärkeää ymmärtää omat oikeutensa jo ennen kuulustelua.
Miksi en saa tietää rikosilmoituksesta heti?
Viive rikosilmoituksen tekemisen ja epäillyn kuulustelun välillä on normaali osa prosessia. Ennen yhteydenottoa poliisi saattaa suorittaa muita tutkintatoimia, kuten hankkia asiakirjoja, puhuttaa todistajia tai kuulla rikoksen uhria eli asianomistajaa. Tavoitteena on kerätä riittävästi tietoa, jotta tutkinnalla on selkeä suunta.
Tutkinnallisista syistä yhteydenottoa voidaan tarkoituksella viivästyttää, jotta esitutkintaa ei vaaranneta. Poliisin resurssit ja tutkittavien juttujen määrä vaikuttavat myös merkittävästi käsittelyaikoihin. Kiireettömissä asioissa yhteydenotto voi tulla vasta kuukausien kuluttua rikosilmoituksen jättämisestä.
Mitkä ovat oikeuteni, kun minua epäillään rikoksesta?
Rikoksesta epäillyllä on useita lakisääteisiä oikeuksia, jotka on syytä tuntea heti prosessin alussa. Tärkeimmät näistä ovat:
- Oikeus avustajaan: Sinulla on oikeus käyttää lakimiestä apunasi kaikissa esitutkinnan vaiheissa, myös poliisikuulustelussa. Avustaja varmistaa, että prosessi etenee lainmukaisesti ja etusi tulee turvatuksi.
- Oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyyden selvittämiseen: Sinun ei tarvitse kertoa asioita, jotka saattaisivat sinut tai läheisesi syytteen vaaraan. Voit siis myös vaieta.
- Oikeus saada tieto epäilyn sisällöstä: Sinulle on kerrottava selkeästi, mistä teosta sinua epäillään. Tämä tapahtuu viimeistään ennen kuulustelua.
- Oikeus tutustua tutkinta-aineistoon: Sinulla ja avustajallasi on esitutkinnan aloittamisen jälkeen oikeus saada tieto esitutkinta-aineistosta ja viimeistään esitutkinnan valmistuttua kopio esitutkintapöytäkirjasta ja muusta aineistosta; ennen tutkinnan päättämistä oikeutta voidaan rajoittaa, jos tiedon antamisesta on haittaa asian selvittämiselle. Tämä on välttämätöntä puolustuksen valmistelua varten.
Voinko selvittää asian itse soittamalla poliisille?
Poliisi ei voi luovuttaa tietoja vireillä olevista rikosilmoituksista tai tutkinnoista puhelimitse tiedustelijoille. Tämä johtuu sekä yksityisyydensuojasta että tutkinnallisista syistä. Epämääräinen kysely siitä, onko omalla nimellä vireillä juttuja, ei tuota tulosta.
Kun esitutkinta on jo aloitettu ja olet saanut tiedon asiasta, voit olla yhteydessä oman asiasi tutkijaan. Sitä ennen voit tehdä poliisilaitoksella henkilökohtaisesti tarkastuspyynnön omista tiedoistasi poliisin rekistereissä, mutta tarkastusoikeutta voidaan rajoittaa, jos tiedon antaminen haittaisi rikoksen selvittämistä. Rajoituksesta saat kirjallisen todistuksen ja voit pyytää tietosuojavaltuutettua tarkastamaan tietojesi käsittelyn lainmukaisuuden, joskaan tietosuojavaltuutettu ei kerro sinulle rekisterin sisältöä.
Epätietoisuus tilanteesta on ymmärrettävästi raskasta. Oikea tapa toimia on odottaa viranomaisen yhteydenottoa. Jos saat kutsun poliisikuulusteluun tai epäilet joutuneesi rikosprosessin osapuoleksi, on tärkeää toimia harkitusti. Asiantunteva lakimies varmistaa, että oikeutesi turvataan esitutkinnan alusta lähtien. Ota yhteyttä, niin arvioimme tilanteesi ja autamme sinua prosessin kaikissa vaiheissa.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka kauan voi kestää, että minusta tehdystä rikosilmoituksesta ilmoitetaan?
Aika voi vaihdella muutamasta viikosta useisiin kuukausiin tai jopa yli vuoteen. Kestoon vaikuttavat rikoksen luonne, tutkinnan laajuus ja poliisin senhetkinen työtilanne. Yksinkertaista ja selkeää aikarajaa ei ole.
Entä jos joku tekee minusta perättömän rikosilmoituksen?
Jos esitutkinnassa selviää, ettei rikosta ole tapahtunut tai olet syytön, tutkinta päätetään. Tietoisesti väärän tiedon antaminen esitutkintaviranomaiselle niin, että ilmiannettu joutuu vaaraan tulla pakkokeinon kohteeksi tai syytteeseen, on rikos, josta käytetään nimitystä väärä ilmianto. Tarvittaessa voit tehdä asiasta oman rikosilmoituksesi.
Pitääkö minun mennä poliisikuulusteluun, jos saan kutsun?
Kyllä. Virallinen kutsu poliisikuulusteluun velvoittaa saapumaan paikalle. Jos olet estynyt, sinun tulee ilmoittaa siitä kutsujalle ja sopia uusi aika. Yhteydenotto lakimieheen ennen kuulusteluun menemistä on aina suositeltavaa.
