Mitä edunvalvoja ei saa tehdä? 7 yleisintä rajoitusta

Edunvalvojan tehtävä on hoitaa päämiehensä asioita, mutta hänen toimivaltansa ei ole rajaton. Toimintaa ohjaavat laki ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) valvonta, ja jokaisen päätöksen tulee perustua yksinomaan päämiehen etuun. Tämä periaate luo selvät rajat sille, mitä edunvalvoja voi ja ei voi tehdä. Vallan väärinkäytön estämiseksi on luotu järjestelmä, jossa tiettyihin toimiin vaaditaan aina viranomaisen lupa.

Seuraavassa on seitsemän keskeistä asiaa, joita edunvalvoja ei saa tehdä tai joihin hän tarvitsee luvan.

1. Lahjojen antaminen päämiehen varoista

Edunvalvoja ei voi vapaasti antaa päämiehensä omaisuutta lahjaksi. Päämiehen varojen tai muun omaisuuden lahjoittaminen on lähtökohtaisesti kiellettyä. Poikkeuksena ovat tavanomaiset, arvoltaan vähäiset merkkipäivä- tai joululahjat lähisukulaisille, jos lahjan antaminen vastaa päämiehen aiempia tapoja, hänen taloudellinen tilanteensa sen kestää ja päämies itse tekee aloitteen lahjan antamisesta. Kaikki tätä merkittävämmät lahjoitukset ovat kiellettyjä.

2. Omien ja päämiehen etujen sekoittaminen

Edunvalvojan on toimittava ehdottoman lojaalisti päämiestään kohtaan eikä hän saa koskaan asettaa omaa etuaan päämiehen edun edelle. Tämä tarkoittaa, että hän ei voi esimerkiksi myydä päämiehen omaisuutta itselleen tai läheiselleen alihintaan, ottaa päämieheltä lainaa tai käyttää tämän omaisuutta omiin tarkoituksiinsa. Tällainen toiminta on eturistiriitatilanne ja ankarasti kielletty. Jos edunvalvoja ja päämies ovat osapuolina samassa oikeustoimessa, kuten kaupassa tai perinnönjaossa, edunvalvojalle on määrättävä sijainen hoitamaan asiaa.

3. Tärkeän omaisuuden myynti tai kiinnittäminen ilman lupaa

Monet oikeudellisesti ja taloudellisesti merkittävät toimet vaativat viranomaisen luvan. Edunvalvoja ei saa myydä tai kiinnittää päämiehen kiinteää omaisuutta, kuten asuntoa, mökkiä tai maa-aluetta, ilman Digi- ja väestötietoviraston hyväksyntää. Lupa tarvitaan myös esimerkiksi asunto-osakkeiden, asumisoikeusasunnon tai lomaosakkeiden myyntiin. Lupahakemuksessa on perusteltava tarkasti, miksi toimenpide on päämiehen edun mukainen. Sama lupamenettely koskee myös muun rahalainan kuin valtion takaaman opintolainan ottamista päämiehen nimiin.

4. Testamentin tai edunvalvontavaltuutuksen laatiminen

Testamentin tekeminen on erittäin henkilökohtainen oikeustoimi, jota edunvalvoja ei voi tehdä päämiehensä puolesta. Päämiehen on itse ymmärrettävä testamentin merkitys laatiakseen, muuttaakseen tai peruuttaakseen testamenttinsa. Sama ehdoton sääntö koskee edunvalvontavaltuutuksen tekemistä. Edunvalvoja ei voi päättää, kenelle päämiehen omaisuus tämän kuoleman jälkeen jaetaan, eikä hän voi myöskään valtuuttaa ketään hoitamaan päämiehen asioita tulevaisuudessa.

5. Rajoittamaton päätösvalta henkilökohtaisissa asioissa

Edunvalvonta koskee yleensä taloudellisten asioiden hoitoa. Vaikka edunvalvojan tehtäväksi olisi määrätty myös henkilöä koskevien asioiden hoitaminen, hänen valtansa on silti rajallinen. Edunvalvoja ei voi määrätä, missä päämies asuu, kenen kanssa hän tapaa tai mihin lääketieteelliseen hoitoon hän suostuu, jos päämies kykenee itse ilmaisemaan tahtonsa. Päämiehen mielipidettä on kuultava aina, kun asia on hänen kannaltaan tärkeä, ja hänen itsemääräämisoikeuttaan tulee kunnioittaa mahdollisimman pitkälle. Edunvalvojan rooli on tukea päätöksenteossa, ei sanella päämiehen elämää.

6. Varojen sijoittaminen riskipitoisesti

Edunvalvojan velvollisuus on hoitaa päämiehen omaisuutta turvaavasti ja tuottavasti. Tämä sulkee pois korkean riskin sijoitukset. Spekulatiivinen osakekauppa ei ole sallittua, ja esimerkiksi kryptovarojen tai erikoissijoitusrahastojen hankkiminen edellyttää aina Digi- ja väestötietoviraston luvan. Omaisuudenhoidon ensisijainen tavoite on varallisuuden säilyttäminen ja kohtuullisen tuoton hankkiminen, ei sen kasvattaminen merkittävällä riskillä. Jos päämiehellä on huomattavaa varallisuutta, sijoitustoiminnalle voidaan laatia suunnitelma, jonka Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa; tällöin suunnitelman mukaisiin sijoituksiin ei tarvita erillisiä lupia.

7. Tilinpitovelvollisuuden laiminlyönti

Edunvalvoja on kirjanpitovelvollinen päämiehen varoista. Hänen on pidettävä tarkkaa kirjaa kaikista tuloista, menoista, varoista ja veloista sekä säilytettävä kaikki tositteet. Joka vuosi edunvalvojan on laadittava vuositili ja toimitettava se Digi- ja väestötietovirastolle tarkastettavaksi. Tilinpidon laiminlyönti tai epäselvyydet siinä ovat vakava rikkomus, joka voi johtaa edunvalvojan tehtävästä vapauttamiseen ja vahingonkorvausvastuuseen.

Edunvalvojan rooli on vastuullinen luottamustehtävä, jota säätelevät tiukat rajat. Nämä rajoitukset eivät ole olemassa edunvalvojan työn vaikeuttamiseksi, vaan päämiehen oikeusturvan ja omaisuuden suojelemiseksi. Selkeät säännöt varmistavat, että päätökset tehdään aina päämiehen parhaaksi. Jos edunvalvontaan liittyvät kysymykset mietityttävät tai olet epävarma edunvalvojan toimivallan rajoista, asiantuntijan apu on usein tarpeen. Jos tarvitset apua edunvalvontaan liittyvissä asioissa, ota yhteyttä.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko edunvalvoja rajoittaa päämiehen rahankäyttöä?

Kyllä, edunvalvojan tehtävänä on huolehtia päämiehen talouden kokonaisuudesta. Tähän kuuluu käyttövarojen antaminen päämiehelle päivittäisiin menoihin. Käyttövaran määrä arvioidaan päämiehen tarpeiden ja taloudellisen tilanteen mukaan. Tavoitteena on turvata välttämättömien laskujen, kuten vuokran ja lääkkeiden, maksaminen sekä estää varojen holtiton käyttö, samalla kunnioittaen päämiehen oikeutta päättää omista hankinnoistaan.

Kuka valvoo edunvalvojan toimintaa?

Digi- ja väestötietovirasto (DVV) on keskeisin edunvalvojien toimintaa valvova viranomainen. Edunvalvojan on pääsääntöisesti toimitettava DVV:lle vuositili, jonka virasto tarkastaa. Mikäli edunvalvojan toiminnasta herää epäilyksiä, kuka tahansa voi tehdä kantelun DVV:lle, joka tutkii asian. Edunvalvoja on myös vahingonkorvausvastuussa päämiehelle aiheuttamistaan vahingoista.

Mitä tapahtuu, jos edunvalvoja ylittää valtuutensa?

Jos edunvalvoja tekee ilman vaadittavaa lupaa oikeustoimen, se ei sido päämiestä. Toisin sanoen esimerkiksi ilman lupaa tehty asuntokauppa voi olla pätemätön. Edunvalvoja voi joutua henkilökohtaisesti korvaamaan päämiehelle aiheuttamansa vahingon. Törkeissä väärinkäytöstapauksissa DVV voi hakea käräjäoikeudelta edunvalvojan vapauttamista tehtävästään, ja päämiehelle määrätään tarvittaessa uusi edunvalvoja. Toiminta voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön.