Artikkelit

Elämän varrella kohtaamme väistämättä oikeudellisia kysymyksiä, jotka koskettavat meitä ja läheisiämme. Perhe- ja perintöoikeus ei olekaan vain riitojen ratkaisua, vaan ennen kaikkea ennakointia ja huolenpitoa. Huolellisesti laadituilla asiakirjoilla – kuten avioehdolla, testamentilla ja edunvalvontavaltuutuksella – varmistetaan, että oma tahto toteutuu ja perheen tulevaisuus on turvattu.

Kyse on oman elämän ja varallisuuden hallinnasta. Oikein tehdyt päätökset tuovat mielenrauhaa niin itselle kuin läheisille ja selkeyttävät tilannetta tulevaisuudessa.

Miksi ennakointi on perhe- ja perintöoikeuden ytimessä?

Laki tarjoaa valmiit ratkaisumallit moniin elämän tilanteisiin, kuten avioliiton päättymiseen tai kuolemaan. Nämä lakisääteiset mallit eivät kuitenkaan aina vastaa yksilöllisiä toiveita tai perheen erityistarpeita. Jos et tee omia valintoja, laki päättää puolestasi.

Aktiivisella suunnittelulla voit:

• Määrittää omaisuuden jaon avioerossa tai kuolemantapauksessa toiveidesi mukaisesti.
• Turvata puolisosi taloudellisen aseman esimerkiksi yhteisessä kodissa.
• Varmistaa yritystoiminnan jatkuvuuden sukupolvenvaihdoksessa.
• Nimetä luotetun henkilön hoitamaan asioitasi, jos oma toimintakykysi heikkenee.

Ennakointi on vastuullinen teko, joka vähentää epäselvyyksiä ja ennaltaehkäisee riitoja perheenjäsenten välillä. Samalla se on selkeä viesti läheisille siitä, että asioita on ajateltu heidän parhaakseen.

Avioehto – selkeyttä puolisoiden varallisuussuhteisiin

Avioliiton solmiminen luo puolisoille automaattisesti avio-oikeuden toistensa omaisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että avioliiton päättyessä – joko eroon tai toisen kuolemaan – puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus jaetaan pääsääntöisesti tasan. Tämä lakisääteinen oletus ei kuitenkaan aina ole tarkoituksenmukainen, esimerkiksi jos toisella puolisolla on merkittävää omaisuutta jo ennen avioliittoa, sukuun kuuluvaa varallisuutta tai yritystoimintaa.

Avioehtosopimuksella puolisot voivat sopia toisin. He voivat rajata avio-oikeutta tai poistaa sen kokonaan. Avioehto voi koskea kaikkea omaisuutta tai vain tiettyjä osia siitä, kuten perintöä tai yritysvarallisuutta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja sen on oltava kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistama. Voimaan tullakseen se tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon.

Avioehto ei ole merkki epäluottamuksesta. Se on käytännöllinen ja selkeä tapa järjestää taloudelliset suhteet ja turvata molempien osapuolten edut ennakoitavasti.

Testamentti – miten varmistat tahtosi toteutumisen?

Testamentti on ainoa keino määrätä omaisuuden jaosta eli jäämistöoikeudesta kuoleman jälkeen. Ilman testamenttia omaisuus jaetaan perintökaaren mukaisessa järjestyksessä. Tällöin ensisijaisia perillisiä ovat rintaperilliset eli lapset ja heidän jälkeläisensä.

Monelle tulee yllätyksenä, että aviopuoliso ei peri ilman testamenttia, jos vainajalla on lapsia. Tällöin leski saa ainoastaan oman osuutensa avio-oikeuden perusteella, ellei sitä ole avioehdolla rajattu pois.

Testamentilla voit:

• Määrätä omaisuutta henkilöille, jotka eivät lain mukaan perisi sinua (esim. avopuoliso, ystävä tai hyväntekeväisyysjärjestö).
• Turvata lesken asemaa antamalla hänelle esimerkiksi asumisoikeuden yhteiseen kotiin.
• Ohjata perinnönjakoa tarkemmin, esimerkiksi määräämällä, mitä omaisuutta kukin perillinen saa.

Rintaperillisillä on kuitenkin aina oikeus lakiosaan, joka on puolet heille lain mukaan kuuluvasta perintöosuudesta. Testamentilla ei voi siis täysin syrjäyttää rintaperillisten perintöoikeutta, mutta sillä voidaan vaikuttaa merkittävästi omaisuuden jakoon. Testamentin on oltava kirjallinen ja kahden esteettömän todistajan samanaikaisesti läsnä ollen allekirjoittama.

Edunvalvontavaltuutus – varautuminen toimintakyvyn heikkenemiseen

Kuka hoitaa pankkiasioitasi, maksaa laskusi tai tekee hoitoasi koskevia päätöksiä, jos et itse enää pysty? Syynä voi olla sairaus, onnettomuus tai iän tuoma heikkous. Toisin kuin usein ajatellaan, edes aviopuoliso ei voi automaattisesti hoitaa kaikkia puolisonsa asioita ilman valtuutusta.

Edunvalvontavaltuutuksella voit itse nimetä luotettavan henkilön (valtuutetun) hoitamaan asioitasi tulevaisuudessa. Valtuutuksessa voit tarkasti määritellä, mitä asioita valtuutus kattaa. Se on joustavampi ja henkilökohtaisempi vaihtoehto yleiselle edunvalvonnalle, jonka viranomainen määrää.

Valtakirja laaditaan kirjallisesti ja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. Se otetaan käyttöön vasta tarvittaessa toimittamalla se Digi- ja väestötietovirastolle vahvistettavaksi lääkärintodistuksen kanssa. Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen on tärkeä osa omaan tulevaisuuteen varautumista iästä riippumatta.

Asiakirjojen yhteisvaikutus ja säännöllinen päivittäminen

Avioehto, testamentti ja edunvalvontavaltuutus eivät ole toisistaan erillisiä asiakirjoja, vaan ne muodostavat toisiinsa vaikuttavan kokonaisuuden. Esimerkiksi avioehdolla tehdyt rajaukset avio-oikeuteen vaikuttavat suoraan siihen varallisuuteen, joka jaetaan perintönä testamentin määräysten mukaisesti.

Tämän vuoksi on tärkeää laatia ja tarkastella näitä asiakirjoja yhtenä kokonaisuutena, mieluiten asiantuntijan avustuksella. Näin vältetään ristiriidat ja varmistetaan, että lopputulos vastaa täysin omaa tahtoa.

Elämäntilanteet muuttuvat. Siksi on tärkeää tarkistaa juridisten asiakirjojen ajantasaisuus säännöllisesti, esimerkiksi aina suurten elämänmuutosten, kuten avioliiton, lapsen syntymän, avioeron tai merkittävän varallisuuden muutoksen, yhteydessä. Näin varmistat, että suunnitelmasi palvelee sinua ja läheisiäsi parhaalla mahdollisella tavalla läpi elämän.

Ota rohkeasti yhteyttä, niin autamme kaikissa perhe- ja perintöoikeudellisissa asioissa.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä tapahtuu, jos kuolen ilman testamenttia?

Ilman testamenttia omaisuutesi jaetaan lain mukaisessa perimysjärjestyksessä. Ensisijaisia perillisiä ovat rintaperilliset (lapset ja heidän jälkeläisensä). Jos rintaperillisiä ei ole, perii aviopuoliso. Jos puolisoakaan ei ole, perivät vanhempasi ja sisaruksesi.

Onko aviopuolisolla automaattisesti perintöoikeus?

Ei automaattisesti, jos vainajalla on lapsia. Tässä tilanteessa leski ei peri, mutta saa avio-oikeuden nojalla puolet puolisoiden yhteenlasketusta nettovarallisuudesta, ellei avioehdolla ole toisin sovittu. Leski perii ainoastaan, jos vainajalla ei ollut rintaperillisiä.

Mitä eroa on avioehdolla ja testamentilla?

Avioehto sääntelee omaisuuden jakoa puolisoiden välillä avioliiton päättyessä. Testamentilla taas määrätään, miten vainajan omaisuus jaetaan perillisille kuoleman jälkeen.

Milloin edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä?

Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä silloin, kun on vielä täysin toimintakykyinen. Se on ennalta varautumista tulevaisuuteen, eikä sen tekeminen ole sidottu ikään. Onnettomuus tai äkillinen sairaus voi kohdata kenet tahansa, joten valtuutus on ajankohtainen kaikille täysi-ikäisille.