Artikkelit

Vanhempien ero on mullistus koko perheelle. Tärkeintä sen keskellä on turvata lapsen arjen vakaus ja hyvinvointi. Tässä keskeiseen rooliin nousee lapsen tapaamisoikeus, joka takaa lapselle mahdollisuuden säilyttää suhde molempiin vanhempiinsa. On tärkeä muistaa, ettei kyse ole vanhemman, vaan nimenomaan lapsen oikeudesta.

Toimivat ja selkeät tapaamisjärjestelyt ovat lapsen tasapainoisen kehityksen perusta. Huolella laadittu tapaamissopimus vähentää erimielisyyksiä ja luo lapselle turvallisen, ennakoitavan arjen. Käydään läpi, miten toimiva sopimus rakennetaan ja mitä tehdä mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Mikä on lapsen tapaamisoikeus ja sen perusta?

Lapsen tapaamisoikeus tarkoittaa yksinkertaisesti lapsen oikeutta tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei vakituisesti asu. Kaiken päätöksenteon ja sopimisen lähtökohtana on aina lapsen etu – kokonaisvaltainen käsite, jota arvioidaan jokaisessa tilanteessa erikseen.

Lapsen edun arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa:

• Lapsen ikä ja kehitystaso
• Lapsen luonne ja yksilölliset tarpeet
• Lapsen ja kummankin vanhemman välinen suhde
• Vanhempien kyky kantaa vastuuta ja toimia yhteistyössä lapsen parhaaksi
• Arjen vakaus ja turvallinen kasvuympäristö

Myös lapsen omaa mielipidettä tulee kuunnella. Hänen näkemyksensä on selvitettävä ja otettava huomioon tavalla, joka vastaa hänen ikäänsä ja kehitystasoaan. Erityisesti teini-ikäisen mielipiteellä on jo huomattava painoarvo, kun järjestelyjä suunnitellaan.

Tapaamissopimuksen laatiminen: Käytännön askeleet

Huolella laadittu ja yksityiskohtainen tapaamissopimus on paras keino ennaltaehkäistä tulevia erimielisyyksiä. Vanhemmat voivat sopia käytännön järjestelyistä myös keskenään, mutta jos sopimuksesta halutaan oikeudellisesti sitova ja täytäntöönpanokelpoinen, se on tehtävä kirjallisesti ja vahvistettava hyvinvointialueen lastenvalvojalla. Mitä tarkemmin asioista sovitaan, sitä selkeämpi arki on kaikille. Sopimuksessa kannattaa käydä läpi ainakin seuraavat kokonaisuudet.

1. Arjen ja viikonloppujen rytmi

Lapselle säännöllisyys ja ennakoitavuus ovat tärkeitä. Sopimuksessa on olennaista määritellä, miten arki- ja viikonlopputapaamiset rytmitetään. Yleisiä malleja ovat esimerkiksi:

• Lapsi asuu vuoroviikoin kummankin vanhemman luona.
• Lapsi on joka toinen viikonloppu etävanhemmalla, esimerkiksi perjantaista sunnuntaihin.
• Viikonloppujen lisäksi sovitaan yhdestä tai useammasta arkipäivän tapaamisesta.

Rytmiä suunnitellessa on tärkeää ottaa huomioon käytännön asiat, kuten lapsen koulu, päiväkoti ja harrastukset sekä vanhempien työajat ja kotien välinen etäisyys.

2. Lomat, juhlapyhät ja poikkeustilanteet

Arjen rutiineista poikkeavat ajat, kuten lomat ja pyhät, aiheuttavat helposti erimielisyyksiä, jos pelisäännöistä ei ole sovittu etukäteen. Sopimukseen onkin syytä kirjata selkeät periaatteet niiden jakamisesta. Miettikää ainakin seuraavia:

• Kesälomat: Miten pitkä kesäloma jaetaan? Pidetäänkö jaksot peräkkäin vai vuorotellen?
• Joulu: Kumman luona lapsi viettää jouluaaton ja joulupäivän? Jaetaanko loma vai vuorotellaanko vuosittain?
• Muut pyhät ja lomat: Miten toimitaan pääsiäisen, hiihtoloman, syysloman tai vapun kaltaisten pyhien kanssa?
• Sairastuminen: Mitä tehdään, jos lapsi sairastuu juuri ennen sovittua tapaamista? Peruuntuuko tapaaminen, ja järjestetäänkö sille korvaava aika?

3. Vaihtotilanteet ja yhteydenpito

Sujuvat vaihtotilanteet ovat lapsen edun mukaisia, sillä riitaisa tai epäselvä vaihto kuormittaa lasta tarpeettomasti. Sopikaa tarkasti, kuka hoitaa kuljetukset sekä missä ja mihin aikaan vaihto tapahtuu. On myös hyvä sopia yhteiset pelisäännöt sille, miten lapsi voi pitää yhteyttä toiseen vanhempaan. Esimerkiksi päivittäinen iltapuhelu voi olla lapselle tärkeä ja turvaa tuova rutiini.

Sopimuksen vahvistaminen ja oikeudellinen sitovuus

Kun vanhemmat ovat päässeet yhteisymmärrykseen järjestelyistä, sopimus kannattaa vahvistaa oman hyvinvointialueen lastenvalvojan luona. Vahvistettu sopimus on oikeudellisesti sitova ja täytäntöönpanokelpoinen, aivan kuten tuomioistuimen antama päätös.

Lastenvalvoja auttaa vanhempia sopimuksen laatimisessa ja varmistaa, että se on lapsen edun mukainen. Virallinen lapsen huolto ja tapaamisoikeus -sopimus tuo selkeyttä ja oikeudellista turvaa molemmille vanhemmille sekä ennen kaikkea lapselle.

Entä jos sopimusta ei noudateta?

Aina kaikki ei suju suunnitelmien mukaan, ja joskus toinen vanhempi saattaa jättää noudattamatta sopimusta. Ensimmäinen ja tärkein askel on aina pyrkiä rauhalliseen keskusteluun. Onko kyseessä väärinkäsitys tai jokin yllättävä este?

Jos keskustelu ei auta ja sopimusrikkomukset ovat toistuvia, seuraava askel on ottaa yhteyttä lastenvalvojaan. Hän voi toimia puolueettomana apuna neuvotteluissa. Viime kädessä asia voidaan viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tuomioistuin voi velvoittaa noudattamaan sopimusta uhkasakon nojalla.

Erityisen haastavissa tilanteissa, joihin liittyy esimerkiksi päihdeongelmia tai väkivallan uhkaa, lapsen turvallisuus voidaan varmistaa järjestämällä tuettuja tai valvottuja tapaamisia.

On myös hyvä muistaa, että elämä muuttuu. Lapsen kasvaessa ja tarpeiden muuttuessa on luonnollista ja tärkeää päivittää sopimusta vastaamaan uutta tilannetta. Joustavuus ja yhteistyökyky ovat toimivan vanhemmuuden kulmakiviä myös eron jälkeen.

Onko Sinulla kysyttävää lapsen huoltamiseen tai elatukseen liittyen? 

Ota yhteyttä, niin varmistetaan, että lapsen oikeudet täyttyvät!

Usein kysytyt kysymykset

Mitä lapsen tapaamisoikeus käytännössä tarkoittaa?

Se on lapsen lakiin perustuva oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei vakituisesti asu. Tavoitteena on turvata lapsen ja molempien vanhempien läheisen suhteen jatkuminen erosta huolimatta.

Onko kirjallinen tapaamissopimus pakollinen?

Ei ole. Vanhemmat voivat sopia asioista myös suullisesti. Kirjallinen ja erityisesti lastenvalvojan vahvistama sopimus on kuitenkin erittäin suositeltava. Se ennaltaehkäisee riitoja, selkeyttää pelisääntöjä ja on tarvittaessa oikeudellisesti sitova.

Mitä tapaamissopimukseen kannattaa kirjata?

Sopimukseen on hyvä kirjata mahdollisimman tarkasti tapaamisten aikataulut (arki, viikonloput), lomajärjestelyt (kesä, joulu, hiihtoloma), juhlapyhien jaot, vastuut kuljetuksista sekä vaihtojen paikat ja ajat. Lisäksi voidaan sopia yhteydenpidon, kuten puheluiden, säännöistä.

Miten toimia, jos toinen vanhempi rikkoo sopimusta?

Pyri ensin keskustelemaan asiasta rauhallisesti. Jos ongelma jatkuu, ota yhteyttä hyvinvointialueen lastenvalvojaan, joka voi auttaa neuvotteluissa. Viimeisenä keinona asian voi viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Kuunnellaanko lasta itseään, kun tapaamisista päätetään?

Kyllä, ehdottomasti. Lapsen toiveet ja mielipide tulee selvittää ja ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Mitä vanhempi lapsi on kyseessä, sitä enemmän hänen omalla näkemyksellään on painoarvoa.